USEIN KYSYTTYÄ - FAQ


Loppukiristä kysytään mm. näitä:



11853643515465.jpg (400×297)
Hmmmhh!!!                                Ilta_Sanomat 25.07.2007


Mikä Loppukiri oikein on? ”Miksi muutit vanhainkotiin jo  noin nuorena?”
  • Loppukiri ei ole vanhainkoti eikä palvelutalo. Sanomme sitä senioritaloksi, sillä yhden kunkin huoneiston asukkaista on oltava vähintään 48 vuotta täyttänyt. 
  •  Loppukiri on tavallinen kerrostalo ja ennen muuta asukkaidensa kotitalo - tosin esteetön ja ikääntyville suunniteltu.
  •  Loppukirin ideana ja toimintaperiaatteena on yhteisöllisyys. Siksi meillä on runsaammin yhteistiloja kuin tavallisessa kerrostalossa: iso keittiö, ruokasali, jonne mahtuvat kaikki talon asukkaat, mukavia oleskelunurkkauksia, hyvin varustettu talopesula ja upea saunaosasto ylimmässä kerroksessa. Lisäksi meillä on pieni jumppasali ja vierashuone, jonka voimme varata omia vieraitamme varten. Monien Loppukirissä vierailleiden ryhmien mielestä sellaista tarvittaisiin kaikissa kerrostaloissa.
  •  Ideana on, että Loppukiriin muutetaan 'suhteellisen nuorina', ei vasta sitten kun on jo paljon kremppoja ja palvelutarvetta.
  •  Meillä ei ole 'johtajaa', henkilökuntaa eikä maksullisia palveluja. Me teemme itse päivittäisen aterian ja siivoamme yhteiset tilat – ja teemme paljon muutakin sekä talon että yhteisön hyväksi. 
  •  Loppukiri ei ole 'kommuuni'. Kaikilla asukkailla on oma, hyvin varustettu huoneistonsa. Huoneistot tosin ovat hieman pienempiä kuin tavallisissa kerrostaloissa. 
Miten näin mittava rakennushanke on toteutettu?

  • Se on vaatinut asiaan vahvasti sitoutuneen joukon, joka ei ole laskenut työtunteja eikä koskaan voinut sanoa "en nyt ehdi"”. Lisäksi tarvittiin peräänantamattomuutta, hullunrohkeutta – sekä tuuria ja hyviä työkumppaneita. Viimeksi mainittuihin on laskettava arkkitehti Kirsti Sivén ja hänen toimistonsa nuori arkkitehti Kaisa Ilkka. Avaintekijöihin kuuluvat myös ammattimainen rakennuttaja, Sato-rakennuttajat Oy ja jatkuva yhteistyö Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. 

Miten taloon pääsee asumaan?

  • Kannattaa liittyä Aktiivisten Seniorien jäseneksi, koska vapautuvat asunnot tarjotaan ensi sijassa heille. Taloon toivotaan yhteisöasumisesta kiinnostuneita henkilöitä, jotka ovat valmiit allekirjoittamaan osakassopimuksen

Aiotteko rakentaa uuden senioritalon?

Kykenevätkö suomalaiset yhteisöasumiseen?

  • Mikä ettei! Omalla tavallamme. Meidän on kehiteltävä uusia malleja, koska emme ole yhtä sosiaalisia kuin esimerkiksi ruotsalaiset. 

Kuinka yhteisöasuminen on onnistunut?

  • Yleensä asukkaat ovatt erittäin tyytyväisiä sekä alkukokemuksiin yhteisöstä, omaan asuntoonsa ja talon yhteistiloihin – jotka monet kokevat kodikseen, erinomaiseen ruokaan, pesulaan ja saunaan sekä turvallisuuteen. Harrastus- ja virkistystoiminta kukoistaa. Vanhat ja uudet ihmissuhteet koetaan selkeäksi rikkaudeksi ja ilon aiheeksi.
Ongelmiksi koetaan lähinnä isot kokoukset (asukkaita on sentään lähes 70), pitkät asialistat sekä päätöksenteon hitaus. Työryhmien sisällä oli jonkin verran jaksamisongelmia, ja jonkinlaista rotaatiota ryhmien kesken joudutaan toteuttamaan. Viihtymättömyyttäkin ovat kokeneet jotkut asukkaat, ja he joutuvat vielä miettimään, onko tämä elämisen muoto heille sopivin. Asukkaita on vaihtunut jonkin verran, eri syistä. Mm. lukuisten lastenlasten tupsahtaminen perhepiiriin muutaman vuoden kuluessa on lisännyt toivetta isommasta asunnosta, tai asukas on halunnut muuttaa lähemmäksi perhettään, erityisesti lastenlapsia. Lähes kymmenen vuoden asumisjakso on jo sinänsä pitkä - jotkut voivat kaivata taas uudenlaista vaihetta elämäänsä.

Kuinka olette jaksaneet hoitaa ruokatalouden ja talon siivouksen?

  • Kohtalaisen hyvin. Ruokaa on saatu ensimmäisestä päivästä lähtien ja se on ollut hyvää, koko ajan parantuen. 
  • Talo on äärimmäisen siisti ja hyvässä kunnossa. Useimmat ihmiset ovat nauttineet työnteosta. Kuitenkin arkiryhmämme vaativatjatkuvaa tutkimista, jotta ne saadaan tasaisiksi mm. työssä käynnin, terveydentilan, taitojen ja voimien puolesta. 

Mitä sitten, kun joku ei pystykään osallistumaan tai kun te kaikki vanhenette?

  • Tärkeä kysymys! Töihin osallistutaan voinnin, voimien ja taitojen mukaan, mutta talon kaikki asukkaat kuuluvat työvuoroihin, jotka tekevät ruokaa ja siivoavat yhteiset tilat. Kokemus Tukholman vastaavasta yhteisöllisestä talosta osoittaa, että ihmiset haluavat olla mukana myös vanhetessaan, kun nuoremmat jo vapauttaisivat heidät työnteosta. Tarpeellisuuden tunne on tärkeä ikääntyvälle ihmiselle. 
Ellemme jaksa, voimme hankkia palveluja, ulkoistaa siivouksen, vähentää ruokailukertoja, tai jopa antaa koko ruokatalouden ulkopuolisten hoitoon. Tätä pidämme kuitenkin kaukaisena vaihtoehtona. Toivomme uusia ja innostuneita - – ja nuorempia asukkaita poislähtevien tilalle. Luonnollisesti kaupungin normaalit sosiaalipalvelut ovat käytössämme - niinkuin muillakin.  Ehkä keksimme vielä jonkin aivan uuden mallin. 

Onko tullut isoja riitoja?

  • Konflikteja on tullut kuten välttämättä, kun iso joukko toisilleen alunperin vieraita ihmisiä asuu lähellä toisiaan ja työskentelee yhdessä. Ratkomme asioita sitä mukaa kun niitä tulee. Emme ehkä ole vielä kovin taitavia näitä ongelmia käsittelemään, mutta kovasti harjoittelemme. Konfliktien käsittelyä on näet myös opiskeltava. Kaiken kaikkiaan on mennyt melkeinpä yllättävän hyvin! 

Onko yksinäisyys ongelma, vaikka ei olisi tarkoitus?

  • Voi joskus olla. Olemme tästä tietoisia, ja pyrimme vetämään mukaan yksinolijoitakin. Tutustumisen myötä vaistoamme paremmin kuka kaipaa apua tai seuraa. Valinta on kuitenkin jokaisella itsellään. 

Onko sosiaalisia kontakteja liikaakin?

  • Tuskin, koska oman asuntonsa rauhaan voi aina vetäytyä. Emme soittele kutsumatta toistemme ovikelloja. Tapahtumia ja harrastuksia on paljon, mutta ne pitävät meidät vireinä. Ja nehän ovat tietenkin vapaaehtoisia! 

Onko Loppukiri varakkaiden ihmisten paikka? Mitä asuminen maksaa?

  • Helsingissä asuminen maksaa paljon. Emme tunne toistemme taloudellista tilaa, mutta arvioimme olevamme keskituloisia. 
Enemmistö Loppukirin asukkaista on rahoittanut asuntonsa aikaisemman asunnon myynnillä. Useimpien Loppukiri-asunto on jonkin verran pienempi kuin aikaisempi koti. Asuntoneliöhintamme tässä hitas-talossa vastaa alueen keskitasoa, vaikka siihen lasketaan mukaan yhteistilojen ja niiden kalusteiden osuus. Hintavertailu on silti hieman vaikeaa, koska alueen uusien talojen hinnat tuntuvat olevan aina korkeampia kuin hieman vanhempien. Yhtiövastikkeemme on 4,90 euroa/m2, mutta ruoka on edullisempaa kuin yksin laittaen. 

Kuinka yhteisöllisyys sopii kaupunkitaloon?

  • Hyvin, koska talo jo sinänsä muodostaa kompaktin ja ekologisen tilan. Yhteistiloistamme ruokasali, kirjasto, toimisto, aula, pesula, keittiö, pyörävarastot ja muut varastot, ilmoitustaulu ja tietokoneet sekä jätehuone muodostavat alakerran kulkuväylän, joissa ihmiset luonnollisesti ja päivittäin liikkuvat, tapaavat, vaihtavat kuulumisia ja tiedottavat tapahtumista. 
Yhteisön suuri koko on sekä ongelma että etu. Näin isossa joukossa kaikki eivät tunne toisiaan kovin hyvin, mutta toisaalta kaikkien ei tarvitse seurustella kaikkien kanssa, jos henkilökemiat eivät toimi. On valinnanvaraa! Ystävyyssuhteita on helpompi solmia kuin jossain muualla maailmalla.
Yhteisöllisyys vaatii sinänsä tietoista asennoitumista, jossa kunnioitetaan ja vaalitaan toisia ihmisiä ja yhteisiä hetkiä ja ajatuksia, eikä tätä voi rajoittaa vain jonkinlaiseen paikkaan, mikä sitten lieneekään.  

Mitä haluaisitte muuttaa?

  • Oma koti voisi monien mielestä olla himpun verran isompi. Vastoin aiempaa käytäntöä jouduimme kustantamaan yhteistilat itse, ja sovittiin, että asuntojen kokoa pienennetään kustannusten kurissa pitämiseksi. 
  • Näköala merelle kutistui uusien talojen valmistuessa ympärille, ja sitä tietysti harmitellaan.
  • Kokousten suuresta määrästä ovat monet yllättyneitä, mutta se  kuuluu tähän yhteisölliseen elämään. Joitakin tiloja puuttuu (kuten askarteluhuone), mutta asiaa selvitellään. Ihmisiä emme vaihtaisi, emme ruokataloutta tai siivoustakaan. Katsotaan nyt sitten... 

Mitä yhteisöllisyys tarkoittaa?

  • Siitä olemme saaneet lukuisissa keskusteluissa vuosien mittaan paljon, paljon ajatuksia. Toisaalta tietyt perusperiaatteet ovat olleet selviä koko ajan. Viittaamme ”yhteisöllisyysaurinkoon”, joka muodostettiin tulevien asukkaiden näkemysten perusteella ja kesällä 2001. Ne ajatukset pitävät edelleen paikkansa. Ks. "Yhteisöllisyys"-kohdasta

Missä muualla on yhteisöllisiä senioritaloja?


  • Ulkomaisia esimerkkejä on paljon, kuten esimerkkitalomme "Färdknäppen" Tukholmassa. Ruotsissa on jo useita kymmeniä, samoin mm. Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa, Yhdysvalloista puhumattakaan. Suomessa talomme ja yhteisömme on pitkään ollut ainoa, mutta nyt rakenteilla on Saarijärvellä kohoava Omatoimi, Aktiivisten Seniorien Kotisatama, Jätkäsaaressa on laajemmalle asukaspohjalle ja ikäryhmille Koti kaupungissa - Hem i stan -yhdistyksen "Malta" ja uusia hankkeita pohditaan. Kovin vähän on yhteisöllisiä hankkeita, vaikka yleisesti tunnustetaan niiden tarpeellisuus.